Tässä artikkelisarjassa on tarkoitus selvittää RC-taitolennon perusasioita. Sarjan ensimmäisessä osassa käydään läpi muutamia yleisiä periaatteita taitolennätyksestä sekä kaksi ensimmäistä taitolentoliikettä. Artikkelisarja pyrkii antamaan osissaan ohjeet yksittäisten F3A-nordic-kilpailuluokan ohjelman liikkeiden ja lopulta koko ohjelman harjoittelemiseksi.
Artikkelisarja on tarkoitettu moottorikoneella lennätyksen alkeet hallitseville. Taitolentotaidot ovat muutenkin hyödyllisiä koneen hallintaa opetellessa. Järjestelmällinen lennätys ja harjoittelu tulisi myös kuulua jokaisen lennokkiharrastajan perusominaisuuksiin.
Vaatimukset lennokille
Ennen taitolennätyksen aloittamista on lennokki rakennettava ja trimmattava siten, että se lentää itsestään suoraa vaakalentoa.
Rakenteen tulee olla suora ja siipien ja peräsimien asetuskulmien sekä koneen painopisteen oikeat. Moottorin vetokulma trimmataan yleensä muutama aste oikealle ja alaspäin. Tarkempia trimmausohjeita taitolennokeille löytyy taitolennokkien lajiryhmän, F3A-teamin, kotisivuilta: http://www.f3a.fi.
Trimmaustaito kehittyy yleensä yhtä aikaa lennätystaidon kanssa. Taitolentoharrastuksen kaikissa vaiheissa kannattaa aina pyytää kokeneemmilta harrastajilta apua koneiden trimmaamisessa. Taitolennätyksen alkeiden opettelussa ei koneen todellakaan tarvitse olla mikään viimeisen päälle rakennettu taitolennokki eli ”stuntti”. Mikä tahansa siivekkeillä varustettu traineri käy harjoitteluun vallan mainiosti. Jopa liidokilla voi harjoitella yksinkertaisimpia taitolentoliikkeitä. Olennaisempaa on koneen hyvä trimmaus.
Harjoittelu on kaiken A ja O
Jotta taitolennätyksen harjoittelusta saisi parhaan mahdollisen hyödyn, kannattaa harjoittelu tehdä systemaattisesti. Harjoittelu tulisikin tehdä aina ennalta mietityn harjoitteluohjelman mukaisesti. Jokainen suoritus pitää arvostella. Harjoittelun pitää kehittää aina myös toimintavarmuutta ja harjoittelua tulisi suorittaa kaikissa sääolosuhteissa. Kokemuksen mukaan kilpailut ovat yleensä parasta harjoitusta.
Ensimmäinen harjoitus – Suora vaakalento
Tunnetun sanonnan mukaan lentäminen on laskeutumista. Lentoonlähtö ja laskeutuminen on toki hyvä hallita ennen taitolennätyksen alkeiden opettelun aloittamista. Ensimmäinen varsinainen harjoitteluliike on suora vaakalento. Yleensä suora vaakalento kuvitellaan helpoksi liikkeeksi, mutta todellisuudessa se on erittäin vaativa. Suoran vaakalennon aikana ei saisi tulla poikkeamia suorastra lentolinjasta sivu- eikä pystysuuntaan. Vaakanopeuskin pitää pyrkiä säilyttämään. Miten tämä sitten onnistuu käytännössä ? Harjoittelussa tärkeää on toistaa liikettä monta kertaa peräkkäin hallitusti. Harjoittelun helpottamiseksi lennätetään aina samassa suunnassa eli ns. sektorissa.
Lennätyssektori
Sektori on +-60 astetta vaakasuoraan ja 60 astetta ylöspäin. Lennätyslinja valitaan tässä sektorissa noin 100-150 metirn päähän kiitoradan suuntaiseksi. Lennätyspaikalta kannattaa virittää teipit tai sektorin keskipisteen ja sivureunat selkeästi näyttävät reunamerkit, joiden mukaan lentoliikkeet on helppo sijoittaa sektoriin.
KUVA 1.1. Lennätyssektori ja lennätyslinja ylhäältäpäin kuvattuna.
KUVA 1.2. Lennätyssektori pystysuunnassa on 60 astetta.
Vaakalentoa harjoitellaan sitten sektorissa lennättämällä lennokkia edestakaisin pitkin lennätyslinjaa. Hetkinen… Edestakaisin ?
Toinen harjoitus – Proseduurikäännös
Jotta suoran vaakalennon harjoittelu ei kävisi liian yksitoikkoiseksi ja lennokki ei katoaisi ensimmäisen suoran linjan jälkeen, täytyy lennätyslinjan päässä tehdä käänteentekevä liike – päätyliike. Taitolennätyksessä pyritään aina jatkamaan lennätystä suoraan seuraavalla liikkeellä. Yleensä sektorin keskellä suoritetaan yksi liike esim. suora vaakalento ja sektorin toisessa päässä tehdään sitten käännösliike ja jälleen sektorin keskellä uusi liike. Näin voidaan jatkaa vuorotellen keski- ja päätyliikkeitä koko lennätyksen läpi. Katkeamattomana toinen toisensa jälkeen lennätetyistä ohjelmista puhutaankin nimellä turn-around. Proseduurikaarrossa kaarretaan ensin lennätyslinjalta poispäin 90 astetta, jonka jälkeen käännetään vastakkaiseen suuntaan 270 astetta, eli takaisin siihen suuntaan, josta hetki sitten tultiin lennätyslinjaa pitkin vastakkaiseen suuntaan.
KUVA 1.3. Suora lennätyslinja ja proseduurikäännökset sen molemmissa päissä. (Kuvattuna ylhäältäpäin.)
Suora vaakalento ja proseduurikäännös ovat sopivat liikkeet taitolennätyksen aloittamiseksi. Näissä liikkeissä voi keskittyä lennätyslinjan hahmottamiseen ja seuraamiseen. Jos pystyy lennättämään toistuvia suoria ohilentoja samaa lennätyslinjaa pitkin tehden aina proseduurikäännökset linjan päissä, onkin harjoittelu edistynyt jo todella pitkälle.
Kun hallitsee nämä liikkeet hyvin voikin seuraavaksi siirtyä harjoittelemaan hiukan näyttävämpiä perusliikkeitä. Seuraavassa osassa käsittelemme silmukkaa ja immelmannia.
Juttu julkaistu alunperin virtuaalisessa Lennokki-lehdessä numerossa 1/2001. Kirjoittaja on Raimo Ruokonen [email: Raimo.Ruokonen #AT# insta.fi ].
